Laajan paikallishallintoa koskevan tutkimushankkeen mukaan kansalaisten käsitys kuntien palvelutarjonnasta on parantunut, mutta sektoreiden ja kuntien välillä on vielä suuria eroja. Tulokset heijastavat hyvin Tansanian todellisuutta ja niissä näkyvät koulutus- ja terveyspalvelujen parantamiseen tehdyt panostukset.
Tutkimus liittyy tansanialaisen tutkimuskeskuksen REPOAn ja norjalaisen Christian Michelsen -instituutin tutkimushankkeeseen paikallishallinnosta. Kattavaan haastatteluaineistoon perustuva kyselytutkimus käsittelee kuntalaisten käsityksiä palveluntuotannosta. Aineistoa on analysoity vastaavien tutkimusten kuten Afrobarometer ja Views of the People valossa, ja tulokset ovat samansuuntaisia.
Tutkimuksen mukaan kuntalaisten käsitys kuntien palveluista on parantunut vuoteen 2003 verrattuna, jolloin edellinen vastaava kysely tehtiin. 1260 kuntalaista haastateltiin vuosina 2003 ja 2006 kuudessa eri kunnassa: Bagamoyon maalaiskunta, Ilalan kaupunki, Iringan maalaiskunta, Kilosan maalaiskunta, Moshin maalaiskunta ja Mwanzan kaupunki.
75 prosenttia kuntalaisista katsoo palveluiden parantuneen edellisen kahden vuoden aikana ennen 2006 tutkimusta. Vuonna 2003 vastaava luku oli 56 prosenttia.
Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi Bagamoyossa 90 prosenttia kuntalaisista on tyytyväisiä, kun Moshissa vain 43 prosenttia. Tilastollinen aineisto ei kuitenkaan osoita, että itse palvelut Moshissa olisivat huonompia kuin muuallakaan, pikemminkin päinvastoin. Ero johtunee siitä, että perinteisesti Moshi on ollut paremmassa asemassa kuin syrjäseudun kunnat Kilosa, Bagamoyo, ja Iringa. Alueellisen tasa-arvon toteuttamiseksi palveluja on kehitetty näkyvämmin - joskaan ei riittävästi - juuri syrjäseuduilla, ja tämä heijastuu ihmisen käsityksissä. Toinen selitys lienee se, että Moshin kunnanvaltuustossa valtaa pitää oppositio, jotka ovat äänekkäimpiä ja tehokkaimpia valistamaan kuntalaisia siitä mitä kuntapalveluilta voidaan odottaa. Tällöin odotukset ovat korkeampia ja käsitykset kriittisempiä.
Myös kuntien sisällä käsitykset vaihtelevat vaalipiireittäin ja kylittäin. Tämä noudattelee pitkälti todellisuutta: missä palveluja kuten kouluja, terveysasemia ja teitä on rakennettu, myös kuntalaisten käsitykset ovat parempia.
Kuntalaiset ovat tyytyväisimpiä koulutuspalveluihin kaikissa tutkituissa kunnissa. Tämä on johdonmukaista, kun ottaa huomioon Tansanian panostuksen koulunkäynnin edellysten parantamiseksi. Käytännössä kaikki lapset aloittavat koulun, ja yhä useampi saa ala-asteen päätökseen. Ala- ja yläasteen kouluja on rakennettu aktiivisesti kautta maan. Tässä myös yksityisen sektorin osuus on ollut merkittävä.
Myös terveyspalveluiden tarjonta on kuntalaisten mielestä parantunut, joskin hitaasti. Samaan aikaan kansalaisten käsitys terveysasemien ja -keskusten toiminnasta vaihtelee paljon. Tulokset ovat samansuuntaisia maanlaajuisen 'View of the People' -kyselyn kanssa, jonka mukaan terveyssektorilla kansalaiset luottavat eniten äitiyspalveluihin ja rokotustoimintaan ja katsovat palveluiden lähentyneen kansalaisia. Sen sijaan lääkkeiden saatavuus ja niiden kallis hinta sekä pitkä jonotusaika saavat kritiikkiä.
Tutkimuksen mukaan maatalouden neuvontapalvelut ja puhtaan veden saatavuus herättävät eniten tyytymättömyyttä kuntalaisissa. Vain 23 prosenttia on tyytyväisiä vesihuoltoon ja 28 prosenttia näkee asiassa parannusta. Kritiikki on jatkunut pitkään ja noussut esiin monissa muissa tutkimuksissa. Tansanian hallitus onkin tehostanut avunantajien yhteisrahoittamaa maaseudun vesi- ja sanitaatio-ohjelmaa, jossa varoja kanavoidaan suoraan kunnille kuntien valtionosuusjärjestelmän yhteydessä.
Palveluntarjonta onkin parantunut huomattavasti viimeisten vuosien aikana hallituksen, avunantajien ja yksityissektorin yhteisten ponnistelujen tuloksena, mikä on selvästi havaittavissa REPOAn kyselystä.
Sen sijaan alueelliset ja kuntien sisäiset kehityserot ovat edelleen suuret. Tämä ei johdu paikallisten prioriteettien eroista vaan resurssien riittämättömyydestä ja epätasa-arvoisesta jakautumisesta.
Niinpä tutkimus peräänkuuluttaa järjestelmällisempää lähestymistapaa kansallisen ja alueellisen kehityksen tasapainottamiseksi. Sen pohjana on tarkka paikallisten tarpeiden tunteminen.
Suomen apuohjelma Tansaniassa tukee tätä tavoitetta. Suomi korostaa aluekehityksen merkitystä budjettituen toteuttamisessa ja rahoittamalla paikallishallinnon reformia sekä kuntien valtionosuusjärjestelmää.
Iina Soiri, Dar es Salaam
Kirjoittaja työskentelee paikallishallinnon erityisasiantuntija Suomen Tansanian-suurlähetystössä.
Tutkimuksen yhteenveto löytyy REPOAn verkkosivuilta PDF-muodossa.
Päivitetty 20.1.2009
