Suurlähettiläs Sinikka Antila tapasi Metsäosaston johtajan, tohtori Felician Kilahaman helmikuun alussa luonnonvaraministeriössä. Tapaamisen aikana keskusteltiin metsäsektorin näkymistä ja Suomen antaman tuen käytöstä ja saavutetuista tuloksista.
”Meillä on aivan liian vähän koulutettua henkilökuntaa ja 13 miljoonan hehtaarin suuruisen valtion metsäalueen seuranta on vaikeata. Laittomat hakkuut ja metsien raivaaminen maanviljelyyn vähentävät metsäpinta-alaa. Yritämme parhaamme mukaan osallistaa ympäröiviä kyliä, kuntia ja yksityistä sektoria metsien hoitoon”, sanoo Kilahama, joka siirtyy eläkkeelle tämän vuoden lopulla.
”Viime vuonna perustettu Tansanian Metsäliikelaitos (Tanzania Forest Service) pystyy keräämään tuloja ja pyörittämään toimintaa näillä varoilla palkaten lisää ammatti-ihmisiä ja varmistaen metsätaloussuunnitelmien teon ja toteutuksen”, vakuuttaa Kilahama. Hän pitää etenkin Suomesta lainattua Päättäjien Metsäakatemia- konseptia hyödyllisenä työkaluna poliitikkojen ja muiden päättäjien kasvatuksessa. ”Alamme toteuttaa Metsäakatemiaa yhdessä Uongozi-instituutin kanssa ja pilotoimme sitä ensi kuukausina”.
Suurlähettiläs kyseli Kilahamalta Tansanian metsien ja metsähallinnon tilasta ja haasteista. Hän halusi myös tietää suunnitteilla olevista uudistuksista ja oli kiinnostunut tietämään edistääkö hallitus yksityistä metsätaloutta ja onko Tansania onnistunut löytämään investoijia metsäteollisuuteen. ”Pidämme yksityismetsätaloutta erittäin tärkeänä, sillä hallituksen istutukset ovat tällä hetkellä vain 82 000 ha. Saamme tarkat tiedot luonnonmetsien määrästä ja myös metsien vähenemisestä tämän vuoden lopussa, kun kansallinen metsäinventointi loppuu. Se etenee erittäin hyvin FAO:n teknisellä avulla, rahoitus tulee Suomelta ja Tansanialta”, kertoo Kilahama.
Suomi on tukenut Tansanian metsäsektorin kehitystä 1970-luvulta alkaen. Osa tämänhetkisestä tuesta menee keskushallituksen metsäohjelmaan ja metsäinventointiin, mutta enenevässä määrin ollaan siirrytty avustamaan kuntia, yhteisöpohjaista metsänhoitoa ja yksityisiä pienviljelijöitä, jotka istuttavat puita omalle maalleen. Myös kansalaisjärjestöjen toteuttama metsien hyvää hallintoa ja kestävää metsätaloutta tukeva Mama Misitu-kampanja on tärkeä osa ohjelmaa.
teksti: Ma. erityisasiantuntija Merja Mäkelä
Päivitetty 7.2.2012
