Esimerkiksi Poverty and Human Development Report 2011 osoittaa kiistattomasti, että peruspalvelujen eteen on Tansaniassa tehtävä vielä lujasti töitä. Lähes kaikki lapset käyvät ala-astetta, mutta oppimistulokset ovat huonoja ja yläasteelle siirtyy vain kolmasosa ikäluokasta. Puolet äideistä synnyttää ilman ammattiapua ja kolmasosa lapsista on aliravittuja. Kunnat ovat vastuussa mm. opetus- ja terveystoimesta, ja vaikka kuntien rahoitus on kasvanut vauhdilla, on niukkuutta kanavoitava huolellisesti.
Suomi on osallistunut aktiivisesti hallinnonkehittämiskeskusteluihin ja se kuuluu avunantajien hyvä hallinto-, antikorruptio- ja paikallishallintouudistustyöryhmiin. Vuonna 2011 tehdyssä vuosiarvioinnissa ainoastaan paikallishallintouudistuksen tila arvioitiin epätyydyttäväksi, mutta myös muilla Suomen ohjelman tämän klusterin osa-aluilla on rutkasti parantamisen varaa. Suomi on aktiivisesti pyrkinyt yhdistämään maankäyttö ja luonnonvaraklusterin hallintoa keskusteluihin, koska ne vienevät suuren osan hallintoryhmän agendasta tulevaisuudessa. Suomi on myös edesauttanut osaltaan ratkaisevasti siihen, että ensi vuoden budjettituen vuosiarvioinnissa antikorruption mitataan uudella indikaattorilla (Extractive Industries Transparency Iniatives).
Demokratia ja hyvä hallinto ovat ratkaisevia tekijöitä kehitykselle suotuisan toimintaympäristön rakentamisessa. Hyvä hallinto onkin Tansanian tuoreen köyhyydenvähentämissuunnitelman (MKUKUTA II 2010–2015) kolmas pilari, jota ilman talouskasvu ja palvelutarjonnan kehittäminen ei onnistu. Suomi tukee Tansaniassa erityisesti paikallishallinnon kehittämistä.
Tansaniassa kunnat ovat pitkälti vastuussa peruspalvelutarjonnasta (opetus, terveydenhuolto, vesihuolto, tiet). Kuntien osuus Tansanian budjetista on kuitenkin vain 25 prosenttia. Kunnille suunnatut varat ovat kasvaneet koko 2000-luvun, ja julkiset palvelut ovat mielipidemittausten mukaan parantuneet. Samaan aikaan kunnat ovat kuitenkin tulleet entistä riippuvaisemmiksi tulonsiirroista keskushallinnolta. Kuntien oma veronkanto kattaa vain noin 5 prosenttia kuntien budjeteista. Valtaosa kuntien budjetista käytetään virkamiesten palkkoihin. Näistä ylivoimaisesti suurin ryhmä on opettajat.
Kuntien peruspalvelutarjonnan keskeisiä haasteita on virkamiesten, erityisesti opettajien, terveydenhoitajien ja maatalousneuvonantajien epätasainen jakautuminen maan sisällä – varsinkin syrjäseuduilla on kaikista akuutti pula. Valtaosa kuntien virkamiehistä on ministeriöiden palkkaamia tai nimittämiä.
Keskeinen paikallishallinnon kehittämiskanava on kuntien valtionosuusjärjestelmä (Local Government Development Grant System), jolla kunnille kanavoidaan varoja kuntien itsensä priorisoimiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Tansanian valtion lisäksi järjestelmää rahoittavat Suomi, Ruotsi, Saksa, Belgia, Hollanti ja Japani. Ulkopuolisen rahoituksen on määrä loppua kesällä 2013. Noin 100 miljoonan euron vuosibudjetista puolet on tullut kehitysapuna. Suomen rahoitus on ollut noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.
Valtionosuusjärjestelmän kehittyminen riippuu pitkälti kuntien hallinto-, etenkin taloushallintojärjestelmien kehittymisestä. Näitä tuetaan Tansanian paikallishallintouudistuksen tukiohjelman kautta, jonka toinen vaihe (Local Government Reform Programme II – Decentralisation by Devolution) alkoi kesällä 2009. Suomi tukee viisivuotisen ohjelman toimeenpanoa 10,5 miljoonalla eurolla ensimmäisten kolmen vuoden aikana.
Suomi seuraa aktiivisesti myös Tansanian hallituksen korruption vastaista toimintaa. Kuten niin monessa muussakin kehitysmaassa, korruptio on Tansaniassa merkittävä ongelma. Transparency Internationalin julkaiseman Corruption Perception Indeksn mukaan Tansania sijoittuu sijaluvulle 100/182 vuonna 2012. Sijoitus nousi 16 pykälää verrattuna edelliseen vuoteen.
Suomen suurlähetystön PYM-rahoista tukeman Corruption Tracker System:n verkkosivujen (kävijämäärä ylittänyt 500 000 vierailua. Sivuilla kerrotaan ajankohtaisista, eri medioissa raportoiduista korruptiotapauksista.
World Bank Institute, indikaattorit
Transparency International
Päivitetty 19.4.2013
