Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

WWF ja Itä-Usambara – kylämetsien, perhosten sekä ympäristökasvatuksen avulla kohti vehreämpää huomista - Suomen suurlähetystö, Dar es Salaam : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Dar es Salaam

Embassy of Finland, P.O.Box 2455
Dar es Salaam, Tanzania
Puh. +255-22-2196 565 (+255-754-631 688)
S-posti: sanomat.dar@formin.fi, visa.dar@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Artikkelit ja kolumnit, 30.10.2009

WWF ja Itä-Usambara – kylämetsien, perhosten sekä ympäristökasvatuksen avulla kohti vehreämpää huomista

WWF Suomi toteuttaa yhdessä WWF Tansanian ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa hanketta, jonka tavoitteena on Itä-Usambaran monimuotoisuudeltaan arvokkaan rannikkosademetsäalueen metsäkadon pysäyttäminen sekä pirstoutuneiden metsäalueiden ekologisien yhteyksien parantaminen. Tärkeä elementti tavoitteen toteutumisessa on paikallisten kylien elinolojen parantaminen metsiä kestävästi ja monipuolisesti hyödyntämällä.

Kylämetsät mm. parantavat kylien makean veden saantia ja tarjoavat erilaisia hyödykkeitä kyläläisilleKylämetsät mm. parantavat kylien makean veden saantia ja tarjoavat erilaisia hyödykkeitä kyläläisille. Kuva: Maija Kaukonen/WWF

Itä-Usambaran vuoristo sijaitsee lähellä Tansanian koillisnurkkaa. Pitkän evoluution tuloksena alueelle on kehittynyt ainutlaatuisia lajistoltaan rikkaita ekosysteemejä, joissa esiintyy runsaasti kotoperäisiä lajeja. WWF on luokitellut nämä sademetsät Afrikan viiden arvokkaimman metsäkokonaisuuden joukkoon, minkä vuoksi alueen suojeleminen on erittäin tärkeää.

Metsillä on suuri merkitys Itä-Usambaran asukkaille

Paikallisväestölle Itä-Usambaran metsät tarjoavat merkittäviä hyötyjä, joista muun muassa lääkekasvit, polttopuu, rakennuspuu, sienet ja hedelmät ovat jokapäiväisiä metsistä saatavia hyödykkeitä. Metsien merkitys myös alueen vesitaloudelle on huomattava; metsät turvaavat säännöllisen makean veden lähteen niin paikallisväestölle kuin rannikkokaupunki Tangan asukkaille. Itä-Usambaran metsillä on myös kulttuurillinen merkitys, sillä monet kylät pitävät metsiään pyhinä paikkoina, joissa henget asuvat.

Itä-Usambaran metsät hupenevat sillä maanviljelysmaasta riippuvaisen väestön määrä kasvaa. Painetta metsänraivaukseen lisäävät myös kaupallisesti merkittävien viljelykasvien, kuten teen ja kardemumman viljely korkeilla metsäisillä kasvillisuusvyöhykkeillä. Lisäksi metsien hävitystä ajavat puun keruu puuhiilen raaka-aineeksi, metsäpalot sekä kullan louhinta.

WWF edistää kylämetsien perustamista ja parantaa metsien kuntoa

Kansalaisjärjestöt Tansaniassa

Suomen Dar es Salaamin -suurlähetystön artikkelisarja esittelee suomalaisia kansalaisjärjestöjä, jotka toteuttavat kehitysyhteistyöhanketta tai -hankkeita Tansaniassa.

Sarjassa aiemmin julkaistut artikkelit löytyvät Kuukauden kansalaisjärjestö-sivulta.

WWF:n avulla Itä-Usambaran alueelle on tähän mennessä perustettu 18 kylämetsää, joita kylät saavat hoitaa ja hyödyntää itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Kylämetsät ovat lisänneet alueen metsäpeitettä ja turvanneet luonnonarvoja. Lisäksi kylämetsät tarjoavat lukuisia hyötyjä ja palveluja käyttäjilleen.

WWF on yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa perustanut kymmeniä taimitarhoja, joissa kasvatettuja taimia istutetaan pirstoutuneille metsäalueille tarkoituksena parantaa suojelualueita yhdistävien metsäkäytävien kuntoa sekä yhtenäisyyttä. Alavimmilla mailla harjoitetaan peltometsäviljelyä, jossa ruokakasveja viljellään puiden lomassa ja alla, mikä mahdollistaa jatkuvan metsäpeitteen ylläpitämisen.

Kohentuneen metsäpeitteen ansioista esimerkiksi eläimet uskaltavat liikkua peltometsätilkkuja pitkin suojelluilta alueilta toiselle. Peltometsäviljelyssä paikallisia puulajeja kasvatetaan yhdessä mm. banaanin, jamssin, mustapippurin, maissin ja papujen kanssa. Näiden avulla myös ihmisten ruokavalio monipuolistuu huomattavasti.

Perhosten ja mehiläisten kasvatus sekä mikrolainat tuovat lisätuloja kyläläisille

Perhosten hoidossa tärkeää on erilaisten kotoperäisten puulajien kasvattaminenPerhosten hoidossa tärkeää on erilaisten kotoperäisten puulajien kasvattaminen. Kuva: Maija Kaukonen/WWF

WWF on tukenut hankkeessaan perhosten kasvatusta joka on riippuvaista metsien hyvinvoinnista, sillä perhoset elävät yksilöllisesti vain tietyllä puulajilla. Näiden puiden siemeniä kyläläiset keräävät metsistä. Jos metsät eivät voi hyvin, eivät ne myöskään tuota siemeniä. Perhosten kasvatuksen avulla myös naiset voivat ansaita omaa rahaa. Useissa kylissä on innostuttu myös mehiläisten kasvatuksesta, jonka avulla kylät saavat runsaasti hunajaa niin omaan käyttöönsä kuin myyntiinkin. Hunajasta onkin tarkoitus saada paikallinen vientituote kotimaisille ja kansainvälisille markkinoille.

Muutamissa kylissä on aloitettu menestyksekäs mikrolaina-ohjelma, minkä tuloksena mikrolainaryhmäläiset ovat perustaneet muun muassa kioskeja ja ravintoloita ja rahoittaneet lastensa koulunkäyntiä.

Energiatehokkailla liesillä polttopuun tarve vähenee

WWF on pyrkinyt vähentämään polttopuun keruusta aiheutuvaa hakkuupainetta korvaamalla kotitalouksien vanhat avotuliliedet uusilla polttopuuta säästävillä liesillä. Uusien liesien myötä polttopuun kulutus yhdessä kotitaloudessa voi vähentyä jopa 90 prosenttia. Polttopuita piti aiemmin hakea metsästä useita kertoja viikossa, nyt yksi puunhakukerta viikossa riittää. WWF:n avulla myös taloja on alettu rakentaa kylissä itse valmistetuista tiilistä, mikä vähentää puisen rakennusaineen tarvetta.

Ympäristökasvatuksella kerrotaan metsien tärkeydestä

Itä-Usambaran alueen peruskouluopettajia on koulutettu opettamaan ympäristötietoutta lapsille. Kouluille on hankittu ympäristökasvatusoppikirjoja sekä puuntaimia ja taimien kasvatusvälineitä käytännön harjoittelua varten. Yli 9000 lasta on osallistunut ympäristökasvatustoimintaan. Koululaisten lisäksi vanhemmatkin kyläläiset osallistuvat aktiivisesti ympäristökasvatustapahtumiin, joissa he saavat tietoa metsien merkityksestä, niitä kohtaavista uhkista sekä ympäristönsuojelusta.

Elinolojen parantuessa myös mahdollisuudet suojella ympäristöä paranevat

Koska Itä-Usambaran alueen asukkaat ovat köyhiä, luonnonsuojelu onnistuu vain, jos sen avulla voidaan parantaa paikallisväestön elämänlaatua. WWF:n metsiensuojelutyö tukee erityisesti paikallisväestön elämänlaadun parantamista uusien kestävien metsästä saatavien elinkeinojen avulla ja kannustaa alueen asukkaita metsänistutukseen, metsien ennallistamiseen sekä kestävään peltometsäviljelyyn. Elinolojen parantuessa ihmisillä on paremmat mahdollisuudet sekä myös halu suojella ympäristöään. 

WWF Suomi on perustettu vuonna 1972. WWF on maailmanlaajuisesti toimiva luonnonsuojelujärjestö, jolla on toimintaa yli 100 maassa ympäri maapalloa. WWF:n tavoite on innostaa ihmisiä ja yhteisöjä toimimaan yhdessä ympäristön suojelemiseksi.

 Kuvat ja teksti: Maija Kaukonen/WWF (Tansanian-projektin koordinaattori)

TulostaJaa kirjanmerkki

Päivitetty 30.10.2009


© Suomen suurlähetystö, Dar es Salaam | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot