Kahdenväliset suhteet
Suomen ja Tansanian suhteet ovat erinomaiset. Ne nojautuvat pitkäaikaiseen ja laaja-alaiseen yhteistyöhön aina korkealta poliittiselta tasolta ruohonjuuritason yhteyksiin. Suhteet ovat perustuneet ennen kaikkea kehitysyhteistyölle. Tansania on ollut Suomelle läheinen kumppani myös useissa kansainvälisissä globaaliagendan kysymyksissä. Suomi haluaa olla tulevaisuudessakin merkittävä kumppani Tansanialle ja yhteistyösuhteiden toivotaan laajenevan kaupallisten suhteiden suuntaan.
Kaupallis-taloudelliset suhteet
Suomen ja Tansanian välinen kauppa on vielä melko vähäistä. Vientituotteet ovat erityisesti koneita, kuljetusvälineitä, lannoitteita ja lääkevalmisteita. Tansaniasta Suomeen tuodaan lähinnä maataloussektorin tuotteita kuten kahvia, teetä, kaakaota ja mausteita
Tansanian talouskehitys ja väestönkasvu luovat mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle ja tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia. Suomalaisten yritysten tulisi pyrkiä tarjoamaan liiketoiminnassaan isompia kokonaisuuksia tai olemaan osana niitä. Lisäksi rahoitusmallit ja -järjestelyt tulisi olla valmiiksi mietittynä.
Suomelle liiketoimintamahdollisuuksien kannalta kiinnostavia sektoreita ovat metsä, energia sekä ICT/innovaatiot eri aloilla. Näillä sektoreille on Tansaniassa kysyntää ja suomalaisilla yrityksillä teknologiaa ja osaamista. Erityisesti Tansanian metsäsektorilla suomalaiset myös tunnetaan ja Suomella on hyvä maine.
Sopimukset
Suomen ja Tansanian hallitusten väliset sopimukset ja allekirjoituspäivät
Kehitysyhteistyön menettelytapoja koskeva puitesopimus (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), 24. helmikuuta 2005
Sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), 19. kesäkuuta 2001
Sopimus yhteistyöstä kulttuurin, opetuksen ja tieteen alalla(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), 12. joulukuuta 1988
Tulo- ja varallisuusveroja koskeva kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehty sopimus (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), 12. toukokuuta 1976
Sopimus teknisestä yhteistyöstä (Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), 13. tammikuuta 1972
Historia
Suomi tunnusti Tanganjikan 9. joulukuuta 1961 ja maiden välillä solmittiin diplomaattisuhteet 14. kesäkuuta 1965. Suomen ja Tansanian välisen yhteistyön juuret ulottuvat diplomaattisuhteiden solmimista pidemmälle. Ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat saapuivat alueelle jo vuonna 1948 ja aloittivat terveydenhuollon ja koulutuksen parantamisen.
Suomi aloitti kehitysapunsa Tansaniassa osallistumalla yhteispohjoismaisiin hankkeisiin 1960-luvulla. Suomen kehitysaputoimisto perustettiin Dar es Salaamiin vuonna 1968, ja se muutettiin suurlähetystöksi vuonna 1971. Tansaniasta tuli Suomen kehitysyhteistyön ensimmäinen kahdenvälinen kehitysyhteistyökumppani ja maalla oli erityisasema Suomen kehitysyhteistyön pääkumppanina 1990-luvun alkuvuosiin asti. Tiivis yhteistyö jatkuu edelleen.
Suomen suurlähetystön päälliköt
- Henrik Blomstedt, suurlähettiläs (Dar es Salaam/Addis Abeba) 1966–1969
- Joel Pekuri, suurlähettiläs(Dar es Salaam/ Addis Abeba) 1969–1971
- Seppo Pietinen, suurlähettiläs 1971–1973
- Martti Ahtisaari, suurlähettiläs 1973–1977
- Richard Müller, suurlähettiläs 1977–1980
- Risto Kauppi, suurlähettiläs 1980–1983
- Ilkka Ristimäki, suurlähettiläs 1983–1987
- Unto Korhonen, suurlähettiläs 1987–1988
- Kari Karanko, suurlähettiläs 1988–1993
- Ilari Rantakari, suurlähettiläs 1994–1997
- Ritva Jolkkonen, suurlähettiläs 1998–2002
- Jorma Paukku, suurlähettiläs 2002–2007
- Juhani Toivonen, suurlähettiläs 2007–2011
- Sinikka Antila, suurlähettiläs 2011–2015
- Pekka Hukka, suurlähettiläs 2015-2019
- Riitta Swan, suurlähettiläs 2019-2022
- Theresa Zitting, suurlähettiläs 2022-