
Suomen ja Tansanian väliset poliittiset suhteet ovat poikkeuksellisen tiiviit ja lämpimät. Suomi ja Tansania ovat myös esiintyneet huomattavan usein kumppaneina tärkeissä globalisaation hallintaan liittyvissä globaaliprosesseissa, kuten Helsinki-prosessi ja ILO:n sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomissio.
Tansania on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyökumppani. Nykyisin se on yksi kahdeksasta pitkäaikaisen yhteistyön maasta ja yksi suurimmista apumme vastaanottajista. Suomen kehitysyhteistyö Tansanian kanssa alkoi virallisesti vuonna 1962, kun Suomi tuli mukaan yhteispohjoismaiseen Tanganyika-hankkeeseen
Suomen hallitustenvälisen kehitysyhteistyön painopistealueet Tansaniassa ovat a) metsä ja ympäristö, maatalous ja bioenergia, b) alueellinen ja paikalliskehitys, c) budjettituki, d) infrastruktuuri energia-alalla sekä e) innovaatio ja teknologia ja alueellinen tuki keskittyy Mtwaran ja Lindin lääneihin sekä Sansibarille.
Suomen tuki Tansanialle on kasvamassa. Perusteina avun lisäämiselle ovat olleet maan köyhyys, sen osoittama kehitystahto sekä myönteiset tulokset. Vuonna 2011 Suomen kahdenvälinen kokonaisapu Tansanialle oli noin 35 miljoonaa euroa.
Vienti Suomesta Tansaniaan vuonna 2011 oli arvoltaan 26 miljoonaa euroa. Tärkeimmät vientituotteet ovat perinteisesti koneet ja laitteet sekä lannoitteet. Viennin arvo oli moninkertainen verrattuna Suomen tuontiin Tansaniasta, joka oli vuonna 2011 arvoltaan 8 miljoonaa euroa. Keskeiset tuontituotteet ovat kahvi ja tee.
Suomen kaupallis-taloudelliset intressit liittyvät kahvin lisäksi ennen kaikkea kaivos- ja energia-aloihin. Myös telekommunikaatiosektori on viime vuosina kasvanut nopeasti.
Suomen ja Tansanian välille 70-luvulta alkaen virinneet yhteistyöprojektit, vierailut ja tutkimushankkeet kulminoituivat lopulta 12.12.1988 solmittuun kulttuuriyhteistyö-sopimukseen. Viime vuosina yhteydet ovat lisääntyneet aktiivisten yksilöiden, kansalaisjärjestöjen ja yhteistyöstä kiinnostuneiden instituutioiden välillä.
Kulttuurisuhteiden rahoitus tapahtuu yksityisin tai instituutiosponsorein, valtion tukea on saatu mm. ulkoasiainministeriöltä ja opetusministeriöltä. Suurlähetystö on käyttänyt PYM-varoja mahdollistaakseen Suomi-Tansania kulttuuriprojekteja ja tukea tansanialaisille kulttuuritoimijoille (Zanzibar International Film Festival, Tansanian Kulttuurirahasto, Mfuko, Sibelius Akatemia, Bagamoyon taideoppilaitokset).
| Kehitysministeri Heidi Hautala | toukokuu 2012 |
| Kehitysministeri Heidi Hautala, Sansibar | lokakuu 2011 |
| Pääministeri Matti Vanhanen | maaliskuu 2010 |
| Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen, Helsinki Prosessi | marraskuu 2007 |
KPT:n delegaatio; Suomi-Tansania puolueiden demokratiadialogi | huhtikuu 2005 |
| Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki, Pohjoismaisen Afrikka-aloitteen ministerikokous | tammikuu 2005 |
| Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki, kahdenvälinen vierailu | elo-syyskuu 2004 |
| Ulkoministeri Erkki Tuomioja, Helsinki Prosessi | elokuu 2004 |
| Presidentti Martti Ahtisaari, International Youth Foundation | maaliskuu 2004 |
| Tasavallan Presidentti Tarja Halonen, valtiovierailu | helmikuu 2003 |
| Tiede ja teknologiavaraministeri January Makamba | syyskuu 2012 |
| Ulkoministeri Bernard Membe, Helsinki-prosessi HP +10 | helmikuu 2012 |
| Tiede ja teknologiaministeri Makame Mbarawa | syyskuu 2011 |
| Ulkoministeri Asha-Rose Migiro, Helsinki Prosessi | kesäkuu 2006 |
| Tansanian Presidentti Benjamin Mkapa, valtiovierailu | syyskuu 2005 |
| Sansibarin Presidentti Amani Karume, virallinen vierailu | maaliskuu 2005 |
| Varaulkoministeri Abdulkader Shaaref, Pohjoismaat – Afrikka ulkoministerikokous, Helsinki Prosessi | tammikuu 2005 |
| Mtwaran ja Lindin läänien maaherrojen vierailu | kesäkuu 2004 |
| Kauppa ja teollisuusministeri Juma Ngasongwa, virallinen vierailu | lokakuu 2003 |
| Ulkoministeri Jakaya Kikwete, Helsinki Prosessi | lokakuu 2003 |