Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Kongon demokraattinen tasavalta - Suomen suurlähetystö, Dar es Salaam : Maatietoa : Kongon demokr. tasavalta

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Dar es Salaam

Embassy of Finland, P.O.Box 2455
Dar es Salaam, Tanzania
Vaihde: +255 22 2212 400
S-posti: sanomat.dar@formin.fi, visa.dar@formin.fi
English | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Kongon demokraattinen tasavalta

Maantieteellinen sijaintiKongon demokraattisen tasavallan lippu

Kongon demokraattinen tasavalta sijaitsee keski-Afrikassa päiväntasaajalla ja sen pinta-ala on 2 345 410 neliökilometriä, josta 3,3 prosenttia on vettä. Maa sijaitsee pääosin Afrikan sydämessä Kongo-joen altaassa ja se on sademetsävaltio. KDT:n  naapurimaat ovatKongon tasavalta, Keski-Afrikan tasavalta, Sudan, Uganda, Ruanda, Burundi, Sambia ja Angola. Maalla on pieni rantakaistale Guineanlahdella ja  rantaviivaa 37 kilometriä, vaikka se sijaitseekin  Atlantin valtameren rannikolla. Valtion itärajan muodostaa Itä-Afrikan hautavajoaman läntinen haara vuoristoineen. Valtion läpi virtaava Kongo-joki on koko Afrikan toiseksi pisin joki ja Amazonin jälkeen vesimäärältään maailman suurin.

Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupunki on Kinshasa.

Ilmasto

Koko valtio sijaitsee kuumalla ilmastovyöhykkeellä, eli maan ilmasto on trooppinen ja kostea. Sateiden vähentyessä maan reuna-alueilla kasvillisuus muuttuu savanniksi. Muuten Kongon demokraattinen tasavalta kuuluu kokonaan sademetsävyöhykkeeseen.

Väestö

Väestön määräksi pinta-alaltaan Afrikan kolmanneksi suurimmassa valtiossa (2,344,885 km2) on arvioitu 50-53 miljoonaa. Kongossa asuu yli 200 eri etnistä ryhmää, joista suurin osa kuuluu bantuihin; lubat 18%, kongot 16,1%, mongot 13,5%, ruandat 10,3%, azandet 6,1%, bangit ja ngalet 5,8%, muut 30,2%)

Poliittinen historia

Kongon demokraattisen tasavallan sisällissota on vaatinut enemmän uhreja kuin yksikään muu aseellinen konflikti toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1996 alkaneessa sisällissodassa on kuollut tähän mennessä melkein neljä miljoonaa ihmistä.

KDT:nhistoria on ollut korruption ja sisällissodan täyttämä. 40 itsenäisen vuoden aikana Afrikan kolmanneksi suurimmassa valtiossa on harvoin eletty tasaisia aikoja.Kongon vaikeudet juontavat juurensa 1880-luvulle, jolloin Belgian kuningas Leopold II valloitti maan alusmaakseen. Leopold lypsi maasta rikkaudet ja rakensi rahoilla Brysseliin upeita palatseja ja monumentteja sekä keräsi suuren henkilökohtaisen omaisuuden.

Kongo itsenäistyi siirtomaaisännästään vuonna 1960. Kahakat ja sotilaalliset yhteenotot alkoivat maassa pian sen jälkeen, sillä belgialaiset jättivät maahan perinnöksi sekasorron, jota oli mahdotonta hallita.

Vuosien taisteluiden jälkeen sotilasjohtaja Joseph Mobutu otti vallan armeijan avulla vuonna 1965. Hän antoi maalle uuden nimen Zaire sekä nimesi itsensä Mobutu Sese Sekoksi. Sese Seko hallitsi maata korruptoitunein ja yksinvaltaisin ottein kaikkiaan 32 vuotta. Hänen valtansa katkesi lopulta Ruandan kansanmurhan synnyttämään kapinaan, ja toukokuussa 1997 Laurent Kabila joukkoineen valtasi maan pääkaupungin Kinshasan.

Vallanvaihdosta huolimatta maan ongelmat jatkuivat. Presidentti Kabila riitaantui tutsi-liittolaistensa kanssa, mistä seuranneiden levottomuuksien päätteeksi presidentti murhattiin tammikuussa 2001.

Murhatun presidentin seuraajaksi nousi tämän poika Joseph Kabila. Nuori, poliittisesti kokematon presidentti peri isältään sodan, jonka hintana oli kolmen miljoonan ihmisen henki, huonosti hoidettu ja korruptoitunut hallinto sekä nääntynyt talous. Tilanteen teki erityisen vaikeaksi kiistan osapuolten suuri määrä: Kongon maaperällä sotivat keskenään useat maat ja kapinallisryhmät. Pääryhmät olivat Angolan, Namibian ja Zimbabwen tukemat Kongon hallituksen joukot sekä Ugandan ja Ruandan tukemat kapinalliset.

Käytännössä asetelma oli vieläkin monisyisempi, sillä kapinallisten joukot taistelivat myös toisiaan vastaan, ja eri osapuolia tukevat naapurimaat riitaantuivat välillä keskenään ja tukivat vaihtelevasti eri kapinallisryhmittymiä. Kongon armeija itse oli voimaton taisteluissa, minkä vuoksi se solmi lojaaliussopimuksia kapinallisten kanssa.

Kapinallisryhmittymät koostuivat pääosin etnisistä kansanryhmistä, hema- ja lendukansoista. Hemat ovat perinteisesti olleet karjankasvattajia ja lendut maanviljelijöitä; lendut muodostavat enemmistön kansasta. Vaikka kiistalla oli etninen taustansa, motiivi taisteluille löytyi kuitenkin ennen kaikkea luonnonvarojen hallintaoikeudesta. Kongon koillisosassa sijaitsee suuri kultakaivos, timantti- ja öljyesiintymiä sekä metsää. Luonnonvarat tuovat haltijalleen vaurautta, minkä vuoksi myös liikemiehet sekä Kongossa että ulkomailla olivat sotkeutuneet kiistaan. Ulkomainen tuki kiistan osapuolille kasvatti uhrien määrää aseiden virratessa maahan.

Vuonna 2002 alkoivat presidentti Joseph Kabilan rauhantunnustelut kapinallisryhmien keskuudessa. Kabila pyrki rauhoittamaan tilanteen myös ulkomaihin nähden ja sopi Ruandan kanssa, että jos Ruanda vetää joukkonsa pois Kongon itäosista, tuo Kongo maassaan piileskelevät hutut tuomittaviksi Ruandassa 1990-luvun alussa tapahtuneesta kansanmurhasta. Myös Ugandan kanssa tehtiin sopimus joukkojen vetämisestä pois Kongosta.

Joulukuussa 2002 allekirjoitettiin rauhansopimus, jonka tarkoitus oli päättää neljä vuotta kestäneet taistelut. Sopimuksen mukaan suurimmat kapinallisryhmittymät sekä virallinen poliittinen oppositio saisivat edustajansa poliittiseen päätöksentekoon presidentti Kabilan rinnalle.

Sopimus ei kuitenkaan onnistunut tuomaan rauhaa valtion kaikkiin osiin. Ugandan viimeistenkin joukkojen poistuttua Kongosta toukokuussa 2003 syntyi maan koillisosaan Iturin alueelle valtatyhjiö, jossa taistelut jatkuivat. Tuhannet siviilit hakivat turvaa Ugandasta, ja YK lähetti alueelle rauhanturvajoukkoja. Elokuussa 2003 presidentti Kabila nimitti virkaan rauhansopimuksen mukaisesti muodostetun väliaikaishallituksen. Heinäkuussa 2006 järjestetyt vaalit sujuivat yllättävän rauhallisesti. Presidentti Kabila selviytyi vaaleista voittajana, oppositiojohtaja Jean-Pierre Bemba jäi kakkoseksi. Vaikka vaalien aikaan rauhattomuuksia oli hyvin vähän, 2007 alkuvuodesta hallituksen joukot ja Bemban kannattajat ottivat väkivaltaisesti yhteen. Sittemmin Bemba on lähtenyt maasta ja SADC on ryhtynyt toimiin auttaakseen tilanteen rauhoittamisessa.

Vaikka rauhansopimus on muodollisesti pitänyt, paikalliset kapinallisryhmät ovat jatkaneet hyökkäyksiään, ja tilanne on pysynyt jännittyneenä.

Suomi on tunnustanut Kongon Demokraattisen Tasavallan 30.6.1960 ja diplomaattisuhteet solmittiin 3.4.1970.

© Suomen suurlähetystö, Dar es Salaam | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot